Lukivaikeus
Tutustuin erilaisiin kirjoihin, mietin omakohtaisia
kokemuksia sekä niitä lapsia ja nuoria, joiden kanssa olen työskennellyt. Lähdin
miettimään lukivaikeutta ja sen syitä, häiriökäyttäytymistä ja sen ennalta
ehkäisyä päätyen tärkeään seikkaan, kohtaamiseen. Miten tämä polku, siitä lyhyesti
seuraavassa.
Lukivaikeus ja sen
syyt
Lukivaikeutta ja kielenkehittymistä on tutkittu paljon.
Tutkimuskohteena nämä ovatkin tärkeitä, jotta voitaisiin paremmin ymmärtää
taustoja ja löytää mahdollisia keinoja ennalta ehkäistä lukivaikeuden syntyä.
Kaiken kaikkiaan puhutun kielen ymmärtäminen ja tuottaminen on pitkä ja
monisäikeinen tapahtumaketju. Tämän lisäksi lukemisen ja kirjoittamisen
oppiminen on monimutkainen prosessi, jota voi vaikeuttaa erilaiset syyt. Tällaisia
syitä voi löytyä ympäristöstä, perimästä, kognitiivisista taidoista tai niiden
puutteellisuudesta yms.
Lukivaikeuden syyt voivat löytyä perimästä. Lähes 60 %
lukivaikeuksista kärsivistä on voinut osoittaa lähisuvustaan jonkun, joka on
myös kärsinyt lukivaikeuksista. Lapsen kyky tulla toimeen ja selviytyä elämässä
eteenpäin riippuu lapsen perimästä ja ympäristöstä. Varsinaiset lukivaikeudet
diagnosoidaan usein kouluiässä, oppilaan ollessa 8-9vuotias. Tärkeimpänä
havainnoinnin kohteena tässä iässä on tulokseton oppiminen huolimatta
kirjoittamisen ja lukemaan oppimisen opetuksesta. Numminen-Sokka 2009, s.31.
Yhden määritelmän mukaan dysleksia eli lukivaikeus johtuu
puutteellista fonologisesta prosessointikyvystä. Siksi se ilmenee erilaisina
vaikeuksina kuten lukemisen ja (oikein)- kirjoitustaidoissa. (Lyytinen ym.
2002, 128.) Fonologisten koodien, representaatioden tehoton muodostuminen kuten
äänteen ja kirjaimen yhteys, on tämän hypoteesin mukaisessa ajattelussa
keskeinen ongelma, joka voi johtaa hitauteen ja epätarkkuuteen lukemisessa ja
kirjoittamisessa (Lyytinen ym. 2002, 151). Tutkijoilla on kyseisen teoksen
mukaan aiemmin ollut viitteitä siitä, että fonologisen tietoisuuden ongelmat
voivat johtua kuulohavaintojen puutteista.
Yksi uusimmista tutkimuksista nosti esiin lapsena
sairastettujen korvatulehduksien merkityksen kielenkehittymisessä. Tutkimuksessa viitataan kielen ja
äänteiden eri tasojen kuulemiseen ja erityisesti eri äännetasojen erottamiseen,
mikä tulehduksista kärsivillä lapsilla voi heikentää kielellistä kehittymistä
ikätason vaatimuksien mukaisesti. Tämä
voi osaltaan vaikeuttaa puheen ja siten myös lukemaan oppimista, mitkä ovat
yhteydessä suomalaiseen äännepohjaiseen kirjaimistoon. http://yle.fi/uutiset/vaitos_varhaislapsuuden_korvatulehdukset_voivat_vaikuttaa_kielenkehitykseen/8883896
Lapsi, jolla on lukivaikeusriski, olisi hyvä motivoida
kiinnostumaan kirjaimista, kirjoittamisen ja lukemisen erilaisista askareista
leikin muodossa jo kolmevuotiaasta eteenpäin. Vanhempien myönteinen malli
yleensäkin kirjoja ja lukemista kohtaan sekä lapselle ääneen lukeminen,
edesauttavat lapsen luku- ja kirjoitustaidon kehittymistä. Lukivaikeus
vaikuttaa usein lapsen ja nuoren itsetuntoon ja sen kehittymiseen. Pahimmillaan
lukivaikeus vaikuttaa kaverisuhteiden kehittymiseen ja yllä pitämiseen,
etenemiseen koulussa ja jatko-opiskeluissa ja sitä kautta voivat olla osana
vaikuttamassa mahdolliseen syrjäytymiseen.
Aro (toim.)2004, s.66.
Näitä edellä mainittuja lukemaan oppimisen taitoja olen
vaalinut ”haukan” lailla omien lasteni kohdalla. Ymmärrän kuinka tärkeää lukutaidon
kehittäminen on. Kaikki peruskoulusta kotiin kannetut ”Lukupassit” ja muut
pelit ja tehtävät ovat lukutaidon kehittämiseen kannustavia ja tärkeitä. Osalla
lukivaikeuksia omaavalla henkilöllä on heikko sanavarasto vielä nuoruus- ja
aikuisikäisenä, jonka syynä on vähäinen lukeminen ja siten sanavaraston
kartuttaminen. Omassa työssäni kohtaan päivittäin nuoria, joilla on erilaisia
oppimisvaikeuksia kuten lukivaikeus. Isossa ryhmässä tämä luo haasteen ajalle,
miten kohdata nuori ja ohjata häntä oppimistehtävissä ilman, että nuori
leimautuisi muiden opiskelijoiden silmissä.
Kohtaaminen
Lukivaikeusriskien omaavien lasten havaitsemiseen
ammattitaitoisen henkilökunnan merkitys sekä jo neuvolassa että varhaiskasvatuksessa
on erittäin tärkeää. Neuvola ja kasvatushenkilöstö voi osaltaan arvioida lapsen
puheen ja kognitiivisten taitojen kehityksen edistymistä ja konsultoida siten
tarvittaessa alan ammattilaisia. Näin saadaan ajoissa tarvittavan kohdennettua
lapsen tarvitsema mm. tuki puheen ja sosiaalisten taitojen kehittymisessä. Ihanteellinen
on tila, jossa jo päiväkodissa aloitettu seuranta ja tuki saadaan jatkumaan
peruskoulun alaluokilla ja tarvittaessa siitä eteenpäin aina ammatillisiin
opintoihin. Tärkeää jokaisessa vaiheessa on perheen ja kasvatuksesta ja
opetuksesta vastaavien henkilöiden välinen yhteistyö, jonka keskiössä on lapsi/nuori.
Lukivaikeuksia on todettu olevan enemmän pojilla kuin
tytöillä ja tämä näkyy esim. ammatillisissa oppilaitoksissa, mihin poikia
hakeutuu opiskelemaan enemmän kuin tyttöjä. Ammatillisissa oppilaitoksissa on
usein liian kiire pysähtyä kuulemaan ja kohtaamaan nuorta. Monta kertaa tekemättömien tehtävien
takana voi olla vaikeus ymmärtää asiakokonaisuuksia, tehtäväksi antoa tai
tekstin lukemisen työläys. Nämä näkyvät meille opettajille ehkä ensin
motivaation puutteena, vaikka syyt voivat liittyä lukivaikeuteen ja sen
eriasteisiin. Hetkeen pysähtyminen ja kohtaaminen olisinkin erittäin tärkeää,
kun työskennellään lasten ja nuorten kanssa. Tällä on myös ennalta ehkäisevä
merkitys kun ajatellaan ammattioppilaitoksien opiskelevien
keskeyttämisprosenttia.
Murrosikä ja itsensä etsiminen vertaamalla omia kykyjä ja
mahdollisuuksia toisiin on nuorta hyvinkin haavoittavaa aikaa. Tässä vaiheessa
jos nuori on yksinäinen, tai kukaan ei usko nuoreen ja tämän kykyihin tai edes
huomaa häntä, voi nuori olla vaarassa syrjäytyä. Vielä jos kaiken ”kruunaa ”
kokemukset kiusatuksi tulemisesta mahdollisten oppimisvaikeuksien tai
puutteellisten vuorovaikutus- tai sosiaalisten taitojen takia. Opettajana,
ohjaajana tai valmentajana nuoren kohdalla pysähtyminen ja kuunteleminen ovat
erittäin tärkeitä kohtaamisen elementtejä. Niin sosiaalityön tuulahdukselta
kuin tuo kuulostaakin!
Nuoren kohtaaminen ja hänen oppimiseen liittyvien haasteiden
ymmärtäminen antaa paremmat mahdollisuudet tukea opiskelijaa oikeilla
menetelmillä osaamistuloksiin pääsemiseksi. Oppilaitoksissa on tarjolla
opiskelijoille erityistä tukea, mutta nuori, joka on valmistumassa tai
valmistunut tarvitsee myös tukea. Työttömyys uhkaa, jollei osaa työpaikkaa
hakea.
Työvalmentajan rooli on tärkeämpi juuri näiden nuorten ja
työnhakijoiden kohdalla. Ilmoittautuessa työttömäksi lukivaikeuksista kärsivä
nuori ei ehkä ymmärrä kaikkia lomakkeen täyttämiseen vaadittavien kohtia. Tai
nuori ei huomaa tai halua kertoa/ kirjoittaa lomakkeelle mainintaan luki-tai
oppimisvaikeuksista. Tämä olisi kuitenkin tärkeää siksi, että nuori saisi
silloin kohdennetumpaa tukea työllistymiseensä. Digitaalisuuden kasvaessa sähköinen
palveluneuvonta luovat omat haasteensa. Lukivaikeuksia omaava saattaa joutua pinnistelemään
ensin tiedon haun, kysymyksen kirjoittamisen ja vastauksen ymmärtämisen kanssa.
Oppilaitoksissa tulisikin lisätä tällaista työvalmennuksellista tukea
valmistumassa oleville ja kantaa siten yhteiskunnallista vastuuta uusien ammattilaisten
saattamisesta työelämään. Lähteet:
Numminen, Heli – Sokka, Laura. Lapsellani on
oppimisvaikeuksia. WS Bookwell Oy, Juva 2009. Lyytinen, Heikki- Ahonen, Timo- Korhonen, Tapio – Korkman,
Marit- Riita, Tytti (toimituskunta) .Oppimisvaikeudet, neuropsykologinen
näkökulma. WS Bookwell Oy, Juva 2002. Aro, Tuija (toimittanut) - Ahonen, Timo- Siiskonen, Tiina Sanat
sekaisin. Kielelliset oppimisvaikeudet ja opetus kouluiässä. WS Bookwell Oy,
Juva 2004.
Aro, Tuija (toimittanut) - Ahonen, Timo- Siiskonen, Tiina. Ymmärsinkö
oikein? Kielelliset vaikeudet nuoruusiässä. WS Bookwell Oy, Juva 2007.

