Lukivaikeuksien testaus antaa tietoa opiskelijan tukemiseksi

Lukivaikeuksien testauksen tarkoituksena tulee olla opiskelijan auttaminen ja opiskelun sujuminen vaikeuksista huolimatta. Koska vaikeudet eivät johdu älykkyydestä on tärkeä toteuttaa oppimisympäristöt vaikeuksien haittoja vähentäviksi.

Anu Häikiö on tiivistänyt lukivaikeuksisen opiskelijan tukemisen tärkeyden kehittämishankeraportissaan Lukiseulasta yksilötestistöön (2008) seuraavasti

Oppimisvaikeuksien tunnistus, huomiointi ja tukitoimien tarjoaminen on kansantaloudellisesti merkittävää. Tunnistamiseen ja huomioimiseen tulisi kiinnittää enenevässä määrin huomiota jo yläkouluissa. (Holopainen & Savolainen, 2006). Opintojen onnistumisessa tukiverkostot ja opettajat ovat avainasemassa. Huolella suunniteltujen tukitoimien ja henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman avulla lukinuorella on mahdollisuus selvitä kouluvelvoitteista ja oppimistavoitteistaan. (Ahonen & Rautakoski, 2007.) Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet ilman tukitoimia johtavat usein ammatillisten opintojen keskeytymiseen ja työllistymisen vaikeutumiseen (Holopainen & Savolainen, 2006). (Häikiö 11, 2006)

Häikiön tekemässä kehittämisraportissa käsitellään Ammattiopisto Luovin lukitestauksen ja lukiopetuksen kehittämistä lukuvuonna 2007–2008. Hankkeessa päädyttiin LUKPED-hankkeen ja lukiseulan tulosten perusteella kokeilemaan Niilo Mäki Instituutin yksilötestistöä.

Lukiseula on ryhmässä tehtävä testi, joka valmistui 2004 Niilo Mäki Instituutissa. Seulontatestin avulla oppilaitoksissa voidaan etsiä niitä nuoria, joiden lukemisen ja kirjoittamisen taitoja tulee selvittää tarkemmin. (Häikiö, 12, 2008)

Lukivaikeuksien seulonta on ryhmätutkimus, jonka tulosten pohjalta opiskelija ohjataan mahdolliseen tarkempaan yksilölliseen diagnostiseen testiin. Seulatesti koostuu: sanelukirjoituksesta, sanaketjutehtävästä, kirjoitusvirheiden etsimistehtävästä ja lukemiseen liittyvästä itsearvioinnista. Seulontamenetelmää on kehitetty edelleen.

Niilo Mäki Instituutin tutkimuksen toisessa vaiheessa kehitettiin lukivaikeuksien diagnostinen testi, siis lukemis- ja kirjoittamistaitojen yksilötestistö nuorille ja aikuisille. Testistön avulla selvitetään nuoren tai aikuisen lukivaikeuksien laajuus ja laatu. testituloksia voidaan verrata nuorten tai aikuisten yleiseen kykytasoon. (Häikiö 12, 2008)

Lukivaikeuksien diagnostinen testi on yksilötutkimus, joka sisältää: sanatasoisen lukemisen tehtävät (sanat ja epäsanat, oikeellisuus ja nopeus); kirjoittamisen tehtävät (sanat ja epäsanat, oikeellisuus); tekstin lukemisen tehtävät (ääneen lukeminen, oikeellisuus ja nopeus); luetunymmärtämisen tehtävät. Lisäksi testi sisältää joiden lukivaikeuksiin liittyvien taustatietojen kartoitusta sekä tuottavan kirjoittamisen tehtävä, jota ei arvioida laadullisesti.

Kolmannessa vaiheessa tutkimusta synnytettiin LUKIPED-käsikirja oppimisvaikeuksista ammatillisissa opinnoissa. Käsikirjan avulla on mahdollista luoda aineistojen kehittämisprojekteja sekä tukea ammatillisten oppilaitosten pedagogista kehittämistä ja opiskelijoiden testitulosten pohjalta käsikirjaa voidaan käyttää ammatillisissa näytöissä.

Niilo Mäki Instituutti antaa koulutusta mm. nuorten ja aikuisten lukemis- ja kirjoittamisvaikeuksien arviointiin. Kyseessä on seulontamenetelmän ja yksilötestistön käyttökoulutusta kohderyhminä toisen asteen oppilaitosten erityisopettajat, äidinkielen opettajat, oppilaanohjaajat, puheterapeutit, psykologit ja ne, jotka vastaavat lukivaikeuksisten nuorten ja aikuisten lukitaitojen arvioinnista, tukemisesta ja opetuksesta. Testaajille tarkoitetussa NMI:n koulutuksessa käsitellään lyhyesti nuorten/aikuisten lukivaikeuksia, Lukivaikeuksien seulontamenetelmää lyhyesti ja Lukemis- ja kirjoittamistaitojen yksilötestistön käyttöä. Arvioinnin perusteella voidaan suunnitella opiskelijan tarvitsemaa tukea. Koulutuksessa käsitellään myös tapausesimerkkien avulla testitulosten tulkintaa, tukemista ja yhteistyötä. (11.8.2016, Niilo Mäki Instituutti)

Laissa ammatillisesta koulutuksesta ei mainita testien tekijän kelpoisuudesta, mutta soveltuvan ammattitaidon omaavan kouluttautuminen tekemään testejä on tärkeää testausosaamisen varmistamiseksi. (11.8.2016, finlex.fi) Testejä tekee lukivaikeuteen erikoistunut ammattilainen, yleensä erityisopettaja, psykologi tai puheterapeutti. Opiskelija voi käydä testissä omatoimisesti erilaisten oppijoiden liiton alajärjestöjen kautta. (11.8.2016 Erilaisten oppijoiden liitto)

Lukiseuloja ja testejä tekevät siis asiaan perehtyneet ammattilaiset ja he myös tulkitsevat tuloksia sekä kirjoittavat todistuksia. todistusten merkitys korostuu ainakin näyttötutkinnoissa ja ylioppilastutkinnon suorittamisessa, mutta muuten vaikeuksien todistaminen ei liene tärkein asia. Vaikeuksien havaitseminen ja niiden laadun ymmärtäminen johtaa toivottavasti tarpeen mukaisiin HOJKS:an kirjattuihin toimenpiteisiin opiskelijan erityisen tuen järjestämiseksi. Osaava ja riittävä erityisen tuen järjestäminen ammatillisessa peruskoulutuksessa ja – aikuiskoulutuksessa lisää läpäisyä ja on opiskelijan oikeus opintojen sujumisen mahdollistaja. Lukitestaus antaa tarpeellista tietoa opiskelijan oikeuksien toteutumiseksi.

LÄHTEET:

Häikiö Anu. 2008. Lukiseulasta yksilötestistöön. Tavoitteena yksilöllinen kielellinen kuntoutus. Kehittämisraportti. JAMK, Ammatillinen opettajakorkeakoulu. https://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/19760/jamk_1232954366_7.pdf?sequence=1

http://www.nmi.fi/fi/koulutus/lukivalmiuksiin-ja-lukemiseen-liittyvia-koulutuksia#lukitestijaseulakoulutus

http://www.erilaistenoppijoidenliitto.fi/

Lait: 14.12.1998/986, 21.8.1998/630, 21.8.1998/631 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/haku/?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=ammatillinen+opetus&h=Hae+%E2%80%BA