Lukivaikeuksien tukimenetelmiä

Toimintatapoja tuen antamiseksi Lukivaikeuksiselle

Opiskelijan henkilökohtainen ohjaus.
Anna opiskelijalle aikaa ja ohjaa häntä hänen yksilöllisten tarpeidensa mukaan opiskelulle asetettujen tavoitteiden suuntaisesti.
Lisäaika tehtävien suorittamiseen.
Anna opiskelijalle tarvittaessa lisäaikaa tehtävien suorittamiseen. Tarjoa myös mahdollisuutta täydentää tai korvata kirjallisia tehtäviä suullisesti ja käyttää kirjallisissa tehtävissä apuna tekstinkäsittely- ja oikolukuohjelmia.
Huomion kiinnittäminen opettajan omaan ilmaisuun.
Anna ohjeet selkeästi ja havainnollista puhettasi tekemällä tai esitä kuvamateriaalia ja piirroksia. Kirjoita lyhyttä ja ymmärrettävää tekstiä. Varmista, että antamasi ohjeet on ymmärretty.
Huomion kiinnittäminen opetusmateriaalin sisältöön ja ulkoasuun.
Ilmaise asiat ymmärrettävästi, käytä tekstissä tarpeeksi isoa kirjasinkokoa (14 – 16) ja selkeätä ulkoasua (värit, jäsentely, kirjasinlaji).
Monipuoliset ilmaisutavat.
Kirjoittaminen on tärkeä opiskelun taito, mutta käytä myös muita keinoja. Tehkää äänitteitä ja videoita, suunnitelkaa ja toteuttakaa näytelmiä, elokuvia, kuunnelmia ja näyttelyitä. Kannattaa muistaa, että ryhmässä työskentely edistää monen lukivaikeuksisen oppimista.
Lukivaikeus otetaan huomioon myös arvioinnissa.
Lukivaikeuksisen oppijan arvioinnin tulee olla laadullista ja sen tulee kohdistua koko oppimisprosessiin. Tue myös oppijan itsearviointitaitojen kehittymistä.

Seija Oilunkaniemi, äidinkielenopettaja,
lukiopettaja, Kiipulan aikuiskoulutuskeskus.

Apukeinot ja -välineet

Tabletti ja sen luku/kirjoitusohjelmat apuvälineenä
Nauhurit, tallentimet ja nauhoittavat mp3-soittimet
Tietokoneohjelmat ja -sovellukset
Kamerat, kännykkäkamerat ja videokamerat
Celian äänikirjat

Opetusmenetelmiä luokkatilanteisiin lukivaikeuksisten opiskelijoiden tueksi

Tässä joitakin menetelmiä, joita voidaan käyttää luokkatilanteissa lukivaikeuksisten opiskelijoiden tueksi

PELIT OPPIMISEN APUNA:

• Sovellukset (Quizlet, Kahoot) 
• Arpapeli, muistipelit, bingo, ristinolla  
• Perinteiset lastenleikit: laiva on lastattu, kapteeni käskee, rikkinäinen puhelin.
• Television erilaiset viihdeohjelmat, esim. Putous ja sen improvisointitehtävät 
•  Alias 
• Tietovisat

SOSIAALISEN OPPIMISEEN:

• Erilaiset esittelyt itsestään/toisista, omasta elämästään oman halun mukaan
• Erilaiset roolileikit – kuvista kertominen – tilanteet – valmiit repliikit 
• Improvisaatio – valokuvaus/videokuvaus – Facebook – luokan seinä 
• Tekemällä oppiminen – ruoka, maalaus 
• Mininäytelmät, joihin oppilaat kirjoittavat itse ainakin osan repliikeistään 

KIRJOITTAMISEEN

• Avoimeksi jääneen tarinan jatkon kirjoittaminen 
• Ryhmässä kirjoittaminen
• Kirjoitetaan esim. 5 minuuttia ilman taukoa, korjausta tietystä aiheesta ”pidä kynä liikkeessä”  
• Kuvasta kirjoittaminen 
• Päiväkirja tai runo 
• Dialogi käytännön tilanteesta 
• Facebook, bloggaus, , whatsapp, messenger, sähköposti, tekstiviesti, kirjekaverit

SANASTON LAAJENTAMISEEN

• Kirjoitetaan teksti omin sanoin 
• Tiivistetään pidempi kappale yhdeksi lauseeksi 
• Pienryhmissä kysymyksien esittäminen tekstistä 
• Tekstin kertominen omin sanoin kuvista/ tekstin purkaminen kuviksi (sarjakuvakertomus)  
• Ääneen lukeminen  
• Autenttisen materiaalin käyttäminen opiskelijoita kiinnostavista aiheista 
• Tekstin dramatisointi ja esittäminen 
• Tekstin kokoaminen pienistä palasista -> ”asiantuntijaryhmät”
•  Miten tekstin sisältö muuttuu kun sen järjestystä vaihdetaan 
•  Avainsanat 
• Miellekarttaa sanaperheistä. 
• Yläkäsitteet ja alakäsitte

KULTTUURIEN TUNTEMUKSEEN

• Retkiä, tutkimuskäyntejä 
• Kyselytunnit 
• Elokuvat, YouTube, musiikki, kirjat. 
• Henkilökuvat, syntyperäiset vieraat 
• Vertailu 
• Tietovisat 
• Sanojen pysäyttäminen  
• Maistiaisia ruokakulttuurista 
• Matkaohjelman laatiminen 

Hyväksi koettuja opetusmenetelmiä lukivaikeuden tueksi

Erilaiset digitaaliset sovellukset:

Seppo-peli on erinoimainen menetelmä opetuksessa erityisen tuen tarpeessa oleville. Tehtäviä  tehdään puhelimella tai tabletilla. Tehtävät sijoitetaan luokkatilan ulkopuolelle, joka itsestään jo edistää opiskelijoiden motivaatiota. Tehtävät avautuvat opettajan määrittelemässä sijainnissa, jossa opiskelijat voivat vastata tehtäviin kirjallisesti, suullisesti tai videon avulla. Jos siis kirjoitetun tekstin tuottaminen on haasteellista, voi opiskelija vastata tehtäviin suullisesti.

Padletin käyttö antaa myös erilaisia vastausvaihtoehtoja opiskelijalle. Hän voi antaa palautetta myös kuvan ja äänen avulla. Tietenkin padlet seinälle muut voivat kirjoittaa myös tekstiä, mutta harvoin tekstit ovat niin pitkiä, että opikelijan olisi niitä mahdotonta lukea.


Blogin käyttäminen. Blogin käyttäminen esim. opetusharjoituksissa on erinomainen tapa dokumentoida omaa oppimistaan. Myös tämä tapa antaa mahdollisuuksia perinteisen tekstin tuottamisen sijaan. Tällä hetkellä videoblogit eli vlogit ovat hyvinkin suosittuja sekä kuvien lisääminen blogiin on helppoa.

Jotta ymmärtäisimme lukihäiriöistä

Tältä näyttää teksti lukihäiriöisen silmin 

 

Senat sakaisin Facebook

   

Lukihairio.fi

Pikalukitesti

Lukivaikeus ja kohtaaminen

Lukivaikeus

Tutustuin erilaisiin kirjoihin, mietin omakohtaisia kokemuksia sekä niitä lapsia ja nuoria, joiden kanssa olen työskennellyt. Lähdin miettimään lukivaikeutta ja sen syitä, häiriökäyttäytymistä ja sen ennalta ehkäisyä päätyen tärkeään seikkaan, kohtaamiseen. Miten tämä polku, siitä lyhyesti seuraavassa.

Lukivaikeus ja sen syyt

Lukivaikeutta ja kielenkehittymistä on tutkittu paljon. Tutkimuskohteena nämä ovatkin tärkeitä, jotta voitaisiin paremmin ymmärtää taustoja ja löytää mahdollisia keinoja ennalta ehkäistä lukivaikeuden syntyä. Kaiken kaikkiaan puhutun kielen ymmärtäminen ja tuottaminen on pitkä ja monisäikeinen tapahtumaketju. Tämän lisäksi lukemisen ja kirjoittamisen oppiminen on monimutkainen prosessi, jota voi vaikeuttaa erilaiset syyt. Tällaisia syitä voi löytyä ympäristöstä, perimästä, kognitiivisista taidoista tai niiden puutteellisuudesta yms.

Lukivaikeuden syyt voivat löytyä perimästä. Lähes 60 % lukivaikeuksista kärsivistä on voinut osoittaa lähisuvustaan jonkun, joka on myös kärsinyt lukivaikeuksista. Lapsen kyky tulla toimeen ja selviytyä elämässä eteenpäin riippuu lapsen perimästä ja ympäristöstä. Varsinaiset lukivaikeudet diagnosoidaan usein kouluiässä, oppilaan ollessa 8-9vuotias. Tärkeimpänä havainnoinnin kohteena tässä iässä on tulokseton oppiminen huolimatta kirjoittamisen ja lukemaan oppimisen opetuksesta. Numminen-Sokka 2009, s.31.

Yhden määritelmän mukaan dysleksia eli lukivaikeus johtuu puutteellista fonologisesta prosessointikyvystä. Siksi se ilmenee erilaisina vaikeuksina kuten lukemisen ja (oikein)- kirjoitustaidoissa. (Lyytinen ym. 2002, 128.) Fonologisten koodien, representaatioden tehoton muodostuminen kuten äänteen ja kirjaimen yhteys, on tämän hypoteesin mukaisessa ajattelussa keskeinen ongelma, joka voi johtaa hitauteen ja epätarkkuuteen lukemisessa ja kirjoittamisessa (Lyytinen ym. 2002, 151). Tutkijoilla on kyseisen teoksen mukaan aiemmin ollut viitteitä siitä, että fonologisen tietoisuuden ongelmat voivat johtua kuulohavaintojen puutteista.

Yksi uusimmista tutkimuksista nosti esiin lapsena sairastettujen korvatulehduksien merkityksen kielenkehittymisessä. Tutkimuksessa viitataan kielen ja äänteiden eri tasojen kuulemiseen ja erityisesti eri äännetasojen erottamiseen, mikä tulehduksista kärsivillä lapsilla voi heikentää kielellistä kehittymistä ikätason vaatimuksien mukaisesti. Tämä voi osaltaan vaikeuttaa puheen ja siten myös lukemaan oppimista, mitkä ovat yhteydessä suomalaiseen äännepohjaiseen kirjaimistoon. http://yle.fi/uutiset/vaitos_varhaislapsuuden_korvatulehdukset_voivat_vaikuttaa_kielenkehitykseen/8883896

Lapsi, jolla on lukivaikeusriski, olisi hyvä motivoida kiinnostumaan kirjaimista, kirjoittamisen ja lukemisen erilaisista askareista leikin muodossa jo kolmevuotiaasta eteenpäin. Vanhempien myönteinen malli yleensäkin kirjoja ja lukemista kohtaan sekä lapselle ääneen lukeminen, edesauttavat lapsen luku- ja kirjoitustaidon kehittymistä. Lukivaikeus vaikuttaa usein lapsen ja nuoren itsetuntoon ja sen kehittymiseen. Pahimmillaan lukivaikeus vaikuttaa kaverisuhteiden kehittymiseen ja yllä pitämiseen, etenemiseen koulussa ja jatko-opiskeluissa ja sitä kautta voivat olla osana vaikuttamassa mahdolliseen syrjäytymiseen.  Aro (toim.)2004, s.66.

Näitä edellä mainittuja lukemaan oppimisen taitoja olen vaalinut ”haukan” lailla omien lasteni kohdalla. Ymmärrän kuinka tärkeää lukutaidon kehittäminen on. Kaikki peruskoulusta kotiin kannetut ”Lukupassit” ja muut pelit ja tehtävät ovat lukutaidon kehittämiseen kannustavia ja tärkeitä. Osalla lukivaikeuksia omaavalla henkilöllä on heikko sanavarasto vielä nuoruus- ja aikuisikäisenä, jonka syynä on vähäinen lukeminen ja siten sanavaraston kartuttaminen. Omassa työssäni kohtaan päivittäin nuoria, joilla on erilaisia oppimisvaikeuksia kuten lukivaikeus. Isossa ryhmässä tämä luo haasteen ajalle, miten kohdata nuori ja ohjata häntä oppimistehtävissä ilman, että nuori leimautuisi muiden opiskelijoiden silmissä.

Kohtaaminen

Lukivaikeusriskien omaavien lasten havaitsemiseen ammattitaitoisen henkilökunnan merkitys sekä jo neuvolassa että varhaiskasvatuksessa on erittäin tärkeää. Neuvola ja kasvatushenkilöstö voi osaltaan arvioida lapsen puheen ja kognitiivisten taitojen kehityksen edistymistä ja konsultoida siten tarvittaessa alan ammattilaisia. Näin saadaan ajoissa tarvittavan kohdennettua lapsen tarvitsema mm. tuki puheen ja sosiaalisten taitojen kehittymisessä. Ihanteellinen on tila, jossa jo päiväkodissa aloitettu seuranta ja tuki saadaan jatkumaan peruskoulun alaluokilla ja tarvittaessa siitä eteenpäin aina ammatillisiin opintoihin. Tärkeää jokaisessa vaiheessa on perheen ja kasvatuksesta ja opetuksesta vastaavien henkilöiden välinen yhteistyö, jonka keskiössä on lapsi/nuori.

Lukivaikeuksia on todettu olevan enemmän pojilla kuin tytöillä ja tämä näkyy esim. ammatillisissa oppilaitoksissa, mihin poikia hakeutuu opiskelemaan enemmän kuin tyttöjä. Ammatillisissa oppilaitoksissa on usein liian kiire pysähtyä kuulemaan ja kohtaamaan  nuorta. Monta kertaa tekemättömien tehtävien takana voi olla vaikeus ymmärtää asiakokonaisuuksia, tehtäväksi antoa tai tekstin lukemisen työläys. Nämä näkyvät meille opettajille ehkä ensin motivaation puutteena, vaikka syyt voivat liittyä lukivaikeuteen ja sen eriasteisiin. Hetkeen pysähtyminen ja kohtaaminen olisinkin erittäin tärkeää, kun työskennellään lasten ja nuorten kanssa. Tällä on myös ennalta ehkäisevä merkitys kun ajatellaan ammattioppilaitoksien opiskelevien keskeyttämisprosenttia.

Murrosikä ja itsensä etsiminen vertaamalla omia kykyjä ja mahdollisuuksia toisiin on nuorta hyvinkin haavoittavaa aikaa. Tässä vaiheessa jos nuori on yksinäinen, tai kukaan ei usko nuoreen ja tämän kykyihin tai edes huomaa häntä, voi nuori olla vaarassa syrjäytyä. Vielä jos kaiken ”kruunaa ” kokemukset kiusatuksi tulemisesta mahdollisten oppimisvaikeuksien tai puutteellisten vuorovaikutus- tai sosiaalisten taitojen takia. Opettajana, ohjaajana tai valmentajana nuoren kohdalla pysähtyminen ja kuunteleminen ovat erittäin tärkeitä kohtaamisen elementtejä. Niin sosiaalityön tuulahdukselta kuin tuo kuulostaakin!

Nuoren kohtaaminen ja hänen oppimiseen liittyvien haasteiden ymmärtäminen antaa paremmat mahdollisuudet tukea opiskelijaa oikeilla menetelmillä osaamistuloksiin pääsemiseksi. Oppilaitoksissa on tarjolla opiskelijoille erityistä tukea, mutta nuori, joka on valmistumassa tai valmistunut tarvitsee myös tukea. Työttömyys uhkaa, jollei osaa työpaikkaa hakea.

Työvalmentajan rooli on tärkeämpi juuri näiden nuorten ja työnhakijoiden kohdalla. Ilmoittautuessa työttömäksi lukivaikeuksista kärsivä nuori ei ehkä ymmärrä kaikkia lomakkeen täyttämiseen vaadittavien kohtia. Tai nuori ei huomaa tai halua kertoa/ kirjoittaa lomakkeelle mainintaan luki-tai oppimisvaikeuksista. Tämä olisi kuitenkin tärkeää siksi, että nuori saisi silloin kohdennetumpaa tukea työllistymiseensä. Digitaalisuuden kasvaessa sähköinen palveluneuvonta luovat omat haasteensa. Lukivaikeuksia omaava saattaa joutua pinnistelemään ensin tiedon haun, kysymyksen kirjoittamisen ja vastauksen ymmärtämisen kanssa. Oppilaitoksissa tulisikin lisätä tällaista työvalmennuksellista tukea valmistumassa oleville ja kantaa siten yhteiskunnallista vastuuta uusien ammattilaisten saattamisesta työelämään.


Lähteet:

Numminen, Heli – Sokka, Laura. Lapsellani on oppimisvaikeuksia. WS Bookwell Oy, Juva 2009. Lyytinen, Heikki- Ahonen, Timo- Korhonen, Tapio – Korkman, Marit- Riita, Tytti (toimituskunta) .Oppimisvaikeudet, neuropsykologinen näkökulma. WS Bookwell Oy, Juva 2002. Aro, Tuija (toimittanut) - Ahonen, Timo- Siiskonen, Tiina Sanat sekaisin. Kielelliset oppimisvaikeudet ja opetus kouluiässä. WS Bookwell Oy, Juva 2004.

Aro, Tuija (toimittanut) - Ahonen, Timo- Siiskonen, Tiina. Ymmärsinkö oikein? Kielelliset vaikeudet nuoruusiässä. WS Bookwell Oy, Juva 2007.

LUKI-vaikeuden määritelmä ja miten se vaikuttaa oppimiseen

 LUKI-vaikeuden määritelmä ja miten se vaikuttaa oppiseen

Lukivaikeus määritellään lukemisen ja kirjoittamisen erityisvaikeudeksi. Sitä ilmenee noin kymmenellä prosentilla väestöstä, aikuisista noin kuudella prosentilla. Silti jopa noin kymmenen prosenttia aikuisista kokee eri asteisia ongelmia lukemisessa. Tällöin lukeminen on hidasta ja siihen kuluu kohtuuttoman paljon aikaa, virheitä tulee helposti tai luettu teksti ei tartu päähän vaikka miten yrittäisi.

Lääketieteen ICD-10 tautiluokituksen mukaan lukivaikeus on "erillinen, merkittävä lukutaidon kehittymisen puute, joka ei selity yksinomaan älykkyydestä, näön epätarkkuudesta tai riittämättömästä kouluopetuksesta. Luetun ymmärtäminen, luettujen sanojen tunnistaminen, ääneen lukemisen taito ja lukemista edellyttävien tehtävien suorittaminen voivat kaikki olla puutteellisia". Lukivaikeuteen voi liittyä kirjoittamisen vaikeus tai se voi olla erillinen vaikeus. Toisin sanoen ihmisellä voi olla ongelmia lukemisessa, kirjoittamisessa tai molemmissa.

Lukivaikeudella, lukihäiriöllä, dysleksilla ja sanasokeudella tarkoitetaan kaikilla samaa ilmiötä. Yleisessä kielenkäytössä puhutaan lukihäiriöstä lievempiasteisten vaikutusten  yhteydessä, dysleksiasta puolestaan silloin, kun kyse on vaikeammasta toimintahäiriöstä.

Lukemista hidastaa tekstin keskeisen asian löytämisen vaikeus. Tämä hidastaa myös kirjoittamista, koska tekstin kirjoittaminen ja jäsentäminen kokonaisuuksiin vaikeutuu. Pitkien ohjeiden muistaminen on vaikeaa työmuistin ongelmien takia.

Tekstissä  äänteet ja kirjaimet sekoittuvat toisiin, kirjaimet vaihtavat paikkaa tai puuttuvat kokonaan. Käsialasta tulee kömpelöä. Äänteiden tunnistamisen vaikeudesta seuraa se, että vaikeus koskee myös vieraita kieliä. Vierasperäiset ja toisiaan ääniasultaan muistuttavat kirjaimet (t - d, p - b) sekaantuvat toisiinsa. Ongelmia aiheuttavat myös lyhyet ja pitkät vokaalit (esimerkiksi aa tai ii) ja kaksoiskonsonantit (esimerkiksi kk tai pp).

Lukivaikeudessa ei kumminkaan ole kyse ymmärtämisen vaikeudesta.

Erilaisten oppijoiden liitto Ry.

Hintikka, A., Stranden, K. Tyhmästä ja laiskasta Einsteiniksi. Hero Edita 1997.

Thompson, M.E. Dyslexia: a teaching handbook. Whurr 1994.

Miten tukea nuorta opiskelijaa, jolla on lukivaikeuksia?

Erilaiset opetusjärjestelyt

Lukivaikeuksia omaavaa opiskelijaa voidaan tukea erilaisilla opetusjärjestelyillä. Ammatillisen peruskoulutuksen vahvuutena on se, että lukihäiriöisellä  opiskelijalla on mahdollisuus näyttää osaamisensa itselleen soveltuvalla tavalla. Monet asiat voidana osoittaa nyttämällä ilman erillisiä koejärjetelyjä. Osaaminen voidaan osoittaa esimerkiksi työnäytteillä, käytännön tehtävillä,
projekteilla, suullisella esittelyllä tai videoilla. Myös suora havainnointi ja opiskelijan haastatteleminen ovat keinoja, joilla oppimista pystyy arvioimaan. (Aro 2007, 272-273)

Kielihäiriöiselle luetun ymmärtäminen voi olla erityisen vaikeaa. Tällaisen nuoren on usein helpompi oppia kuuntelemalla selkeää opetusta kuin lukemalla. Lukihäiriöiselle opiskelijalle voi myös jakaa kirjallista materiaalia etukäteen ja käydä se tarvittaessa myös etukäteen läpi. Lisäksi opiskelijalle, jolla on kirjoitusvaikeuksia, voi tarjota valmista selkeästi kirjoitettua materiaalia hänen oman kirjoitustyönsä vähentämiseksi. Myös annettu lisäaika kokeissa tauttaa nuorta ilmaisemaan itseään kirjoittamalla (Aro 2007, 108- 111)

Olen käytännön työssäni kuitenkin huomannut haasteena sen, että on edelleen opettajia, jotka eivät käytä tai osaa käyttää vaihtoehtoisia tapoja antaa opiskelijan näyttää osaamistaan, vaan pitävät esim. tiukasti kiinni omista periaatteistaan, että osaaminen tulee ehdottomasti näyttää kirjallisella kokeella. Lukihäiriöistä opiskelijaa auttaisi usein kuitenkin eteenpäin se, että hän voisi esim. täydentää vastauksia suullisesti.

Äänikirjat sekä tieto- ja viestintätekniikka

Lukemisvaikeus on peruste äänikirjojen lainaamiselle Valtion erikoiskirjastosta Celiasta. Lainausoikeuteen tarvitaan asiantuntijan (esim. terveydenhoitaja tai erityisopettaja) todistus lukemisvaikeudesta. Peruskoulun ja toisen asteen opikirjoja voi ostaa Oppari-verkkokaupasta. korkea-asteen oppikirjat saa veloituksetta. Celia-kirjaston jäsen saa lainaksi kuuntelulaitteen.( Haapasalo 2009, 34)

Lukihäiriöistä opiskelijaa auttaa myös, jos tietkoneen asetukset ovat säädetty hänelle sopiviksi. Työskentelyä helopttavat esim. sopiva kirjaisimen tyyppi ja koko, selkeät näkymät näyttöruudulla, suurempi näyttö, useampi näyttö ja joskus myös sanaennustus - apuvälineohjelma. .( Haapasalo 2009, 35)

Erilaisilla IT-ohjelmilla on mahdollisuus harjaannuttaa lukemiseen ja kirjoittamiseen liittyviä taitoja.
Esimerkiksi Word 2013 -teksinkäsittelyohjelman oikolukutoiminto ilmoittaa, jos sana tai lause on väärin kirjoitettu. Näin kirjoittaja tietää, että sanan tai lauseen kirjoitusasua on mietittävä tarkemmin. Ohjelma myös yrittää ehdottaa sanan tai lauseen oikeaa kirjoitusasua, jos klikkaa hiiren oikeaa painiketta ohjelman alleviivaaman sanan tai lauseen kohdalla.

Jos kirjoittaminen ei suju lainkaan, voi oman viestin myös äänittää ja tallentaa.
Minkä tahansa ruudulla näkyvä teksti on myös mahdollista kuunnella puhesyntetisaattorin avulla.
Myös tekstiviestit ovat hyviä tapoja  kommunikointiin. Nuoret kirjoittavat ja lähettävät mielellään viestejä, vaikka kirjoitustaito olisikin puutteellista. Tekstiviestien viestien lähettäminen on lukivaikeuksia omaavalle nuorelle osa arjessa tapahtuvaa kuntoutusta. (Aro 2007, 84)


Tekstiviesteihin ja WhatsApp -viesteihin on nykyään myös helppo lisätä erilaisia kuvia ja emoji-kuvasymboleja mm. tunteiden ilmaisemista varten.


Papunet (www.papunet.net)

Papunet-sivusto on tarkoitettu kielihäiriöisille ihmisille. Lukihäiriöisten nuorten opettajat voivat hyödyntää sivustoa, sillä se sisltää runsaasti selkokielistä opetusmateriaalia. Sivustolla käsitellyt aiheet liittyvät jkapäiväiseen elämään ja ajankohtaisiin aiheisiin,  Materiaalin käytössä toteutuu myös toiminnallinen tavoite, kun aiheilla on suora yhteys nuorten arkeen. (Aro 2007, 86) Ajankohtaisia aiheita käsiteltäessä ja niistä tietoa etsittäessä opiskelijalle on myös hyödyksi selkosanomat.fi - sivusta, jossa ajankohtaiset uutiset esitetään isoin kuvin ja lyhyin lausein.

Selkokieli

Selkokielisen opetusmateriaalin käyttö auttaa lukemisvaikeuksissa. Selkokieli on yleiskieltä luettavammaksi ja ymmärrettävämmäksi mukautettua kieltä. Selkojulkaisut tunnistaa nuolimerkistä, selkologosta, mikä tomii myös selkokielisyyden takeena. Hyvä selkokieli suosii lyhyitä lauseita ja tavanomaisia sanoja sekä selittää sanat, jotka lukija mahdollisesti kokee vieraaksi. Se sisältää riittävät rivinvälit ja selkeitä, tekstiä tukevia kuvia. (Aro 2007, 88-92)

Lukihäiriöisen opiskelijan ymmärtämistä tukee, kun opettaja hyödyntää selkokielistä aineistoa ja selkokielen periaatteita oman aineiston ja oppimistehtävien laatimisessa. (Aro 2007, 109)





Erityisopetus ja muu tuki

Ammatillisessa peruskoulutuksessa erityisopetus on usein opetuksen eriyttämistä, pienryhmäopetusta tai samanaikaispetusta, jolloin luokassa voi olla kaksi opettajaa tai muu aikuinen.

Ammatillisessa peruskoulutuksessa opiskelija voi opiskella myös vain osan aikaa pienryhmässä tai yksilöllisesti ohjattuna erityisessä tilassa. Lukiopetus ja kielten opintojen ohjaus ovatkin hyvin tavallisia tukimuotoja ammatillisessa kulutuksessa. Selkokielinen opetusmateriaali, suulliset kokeet ja tekemällä oppiminen ovat myös yleisiä erityisopetuksen keinoja. Koulutuksen järjestäjä saa jokaisesta erityisopetuksen piirissä olevasta opiskelijasta 50 % korotuksen keskimääräiseen opetus- ja kulttuuritoimen myöntämään rahoitukseen verrattuna.(Aro 2007, 276)

Lukihäiriöistä opiskelijaa voidaan tukea laatimalla henkilökohtainen opetuksen järjestämisetä koskeva suunnitelma eli HOJKS. Se on työväline opiskelijalle, opettajalle ja opiskelijahuollolle, ja siinä ilmenevät tukitoimet, joita lukihäiriöinen opiskelija saa.(Aro, 280)

Keskivaikea tai vaikea luki- ja kirjoitushäiriö voidaan ottaa huomioon myös ylioppilastutkinnossa. Lukihäiriön perusteella voi hakea koetilanteeseen erityisjärjestelyjä tai lukihäiriö voidaan ottaa huomioon lopullisessa arvostelussa. Koetilanteen erityisjärjestelyt voivat olla esimerkiksi pitkätaukoinen kuulllunymmärtämiskokeen äänite, annettu lisäaika, isokirjaimiset tehtävät, erillinen koetila, Mahdollisuus käyttää vastausten kirjoittamiseen tietokonetta tai vapautus äidinkielen kokeen puhtaaksi kirjoittamisesta kuulakynällä.(Aro, 302-304)



Oppilaitoksen ulkopuoliset palvelut

Joskus lukivaikeuksisen nuoren tukitoimiin tarvitaan lisäapua myös koulun ulkopuolelta. Vaikeuksien selvittelyssä ja kuntoutuksen järjestämisessä vidaan tarvita esim. neuropsykologin tutkimuksia. Myös yksityisesti on tarjolla neuropsykologien ja erityisopettajien palveluita. Joskus myös nuorisovakuutukset voivat korvata näitä palveluita. Lisäksi on hyvä muistaa, että lukivaikeuksisten nuorten käytettävissä ovat kaikki palvelut, jotka tukevat muitakin nuoria, kuten esim. Ohjaamo ja muut nuorisotoimen palvelut

Vinkkejä opettajalle löytyy myös sivuilta  lukihairio.fi

Lähteet:

Aro, T., Siiskonen, T., & Ahonen, T. (toim.) 2007: Ymmärsinkö oikein?
Kielelliset vaikeudet nuoruusiässä

Haapasalo, S.,Korkeamäki, J., Nukari, J; Reiterä-Paajanen, U., Saarelainen, A. 2009. Tukea ja palveluita nuorten ja aikuisten oppimisvaikeuksiin. Helsinki: Kuntoutussäätiö

www.papunet.fi
selkosanomat.fi

Lukivaikeuksien testaus antaa tietoa opiskelijan tukemiseksi

Lukivaikeuksien testauksen tarkoituksena tulee olla opiskelijan auttaminen ja opiskelun sujuminen vaikeuksista huolimatta. Koska vaikeudet eivät johdu älykkyydestä on tärkeä toteuttaa oppimisympäristöt vaikeuksien haittoja vähentäviksi.

Anu Häikiö on tiivistänyt lukivaikeuksisen opiskelijan tukemisen tärkeyden kehittämishankeraportissaan Lukiseulasta yksilötestistöön (2008) seuraavasti

Oppimisvaikeuksien tunnistus, huomiointi ja tukitoimien tarjoaminen on kansantaloudellisesti merkittävää. Tunnistamiseen ja huomioimiseen tulisi kiinnittää enenevässä määrin huomiota jo yläkouluissa. (Holopainen & Savolainen, 2006). Opintojen onnistumisessa tukiverkostot ja opettajat ovat avainasemassa. Huolella suunniteltujen tukitoimien ja henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman avulla lukinuorella on mahdollisuus selvitä kouluvelvoitteista ja oppimistavoitteistaan. (Ahonen & Rautakoski, 2007.) Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet ilman tukitoimia johtavat usein ammatillisten opintojen keskeytymiseen ja työllistymisen vaikeutumiseen (Holopainen & Savolainen, 2006). (Häikiö 11, 2006)

Häikiön tekemässä kehittämisraportissa käsitellään Ammattiopisto Luovin lukitestauksen ja lukiopetuksen kehittämistä lukuvuonna 2007–2008. Hankkeessa päädyttiin LUKPED-hankkeen ja lukiseulan tulosten perusteella kokeilemaan Niilo Mäki Instituutin yksilötestistöä.

Lukiseula on ryhmässä tehtävä testi, joka valmistui 2004 Niilo Mäki Instituutissa. Seulontatestin avulla oppilaitoksissa voidaan etsiä niitä nuoria, joiden lukemisen ja kirjoittamisen taitoja tulee selvittää tarkemmin. (Häikiö, 12, 2008)

Lukivaikeuksien seulonta on ryhmätutkimus, jonka tulosten pohjalta opiskelija ohjataan mahdolliseen tarkempaan yksilölliseen diagnostiseen testiin. Seulatesti koostuu: sanelukirjoituksesta, sanaketjutehtävästä, kirjoitusvirheiden etsimistehtävästä ja lukemiseen liittyvästä itsearvioinnista. Seulontamenetelmää on kehitetty edelleen.

Niilo Mäki Instituutin tutkimuksen toisessa vaiheessa kehitettiin lukivaikeuksien diagnostinen testi, siis lukemis- ja kirjoittamistaitojen yksilötestistö nuorille ja aikuisille. Testistön avulla selvitetään nuoren tai aikuisen lukivaikeuksien laajuus ja laatu. testituloksia voidaan verrata nuorten tai aikuisten yleiseen kykytasoon. (Häikiö 12, 2008)

Lukivaikeuksien diagnostinen testi on yksilötutkimus, joka sisältää: sanatasoisen lukemisen tehtävät (sanat ja epäsanat, oikeellisuus ja nopeus); kirjoittamisen tehtävät (sanat ja epäsanat, oikeellisuus); tekstin lukemisen tehtävät (ääneen lukeminen, oikeellisuus ja nopeus); luetunymmärtämisen tehtävät. Lisäksi testi sisältää joiden lukivaikeuksiin liittyvien taustatietojen kartoitusta sekä tuottavan kirjoittamisen tehtävä, jota ei arvioida laadullisesti.

Kolmannessa vaiheessa tutkimusta synnytettiin LUKIPED-käsikirja oppimisvaikeuksista ammatillisissa opinnoissa. Käsikirjan avulla on mahdollista luoda aineistojen kehittämisprojekteja sekä tukea ammatillisten oppilaitosten pedagogista kehittämistä ja opiskelijoiden testitulosten pohjalta käsikirjaa voidaan käyttää ammatillisissa näytöissä.

Niilo Mäki Instituutti antaa koulutusta mm. nuorten ja aikuisten lukemis- ja kirjoittamisvaikeuksien arviointiin. Kyseessä on seulontamenetelmän ja yksilötestistön käyttökoulutusta kohderyhminä toisen asteen oppilaitosten erityisopettajat, äidinkielen opettajat, oppilaanohjaajat, puheterapeutit, psykologit ja ne, jotka vastaavat lukivaikeuksisten nuorten ja aikuisten lukitaitojen arvioinnista, tukemisesta ja opetuksesta. Testaajille tarkoitetussa NMI:n koulutuksessa käsitellään lyhyesti nuorten/aikuisten lukivaikeuksia, Lukivaikeuksien seulontamenetelmää lyhyesti ja Lukemis- ja kirjoittamistaitojen yksilötestistön käyttöä. Arvioinnin perusteella voidaan suunnitella opiskelijan tarvitsemaa tukea. Koulutuksessa käsitellään myös tapausesimerkkien avulla testitulosten tulkintaa, tukemista ja yhteistyötä. (11.8.2016, Niilo Mäki Instituutti)

Laissa ammatillisesta koulutuksesta ei mainita testien tekijän kelpoisuudesta, mutta soveltuvan ammattitaidon omaavan kouluttautuminen tekemään testejä on tärkeää testausosaamisen varmistamiseksi. (11.8.2016, finlex.fi) Testejä tekee lukivaikeuteen erikoistunut ammattilainen, yleensä erityisopettaja, psykologi tai puheterapeutti. Opiskelija voi käydä testissä omatoimisesti erilaisten oppijoiden liiton alajärjestöjen kautta. (11.8.2016 Erilaisten oppijoiden liitto)

Lukiseuloja ja testejä tekevät siis asiaan perehtyneet ammattilaiset ja he myös tulkitsevat tuloksia sekä kirjoittavat todistuksia. todistusten merkitys korostuu ainakin näyttötutkinnoissa ja ylioppilastutkinnon suorittamisessa, mutta muuten vaikeuksien todistaminen ei liene tärkein asia. Vaikeuksien havaitseminen ja niiden laadun ymmärtäminen johtaa toivottavasti tarpeen mukaisiin HOJKS:an kirjattuihin toimenpiteisiin opiskelijan erityisen tuen järjestämiseksi. Osaava ja riittävä erityisen tuen järjestäminen ammatillisessa peruskoulutuksessa ja – aikuiskoulutuksessa lisää läpäisyä ja on opiskelijan oikeus opintojen sujumisen mahdollistaja. Lukitestaus antaa tarpeellista tietoa opiskelijan oikeuksien toteutumiseksi.

LÄHTEET:

Häikiö Anu. 2008. Lukiseulasta yksilötestistöön. Tavoitteena yksilöllinen kielellinen kuntoutus. Kehittämisraportti. JAMK, Ammatillinen opettajakorkeakoulu. https://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/19760/jamk_1232954366_7.pdf?sequence=1

http://www.nmi.fi/fi/koulutus/lukivalmiuksiin-ja-lukemiseen-liittyvia-koulutuksia#lukitestijaseulakoulutus

http://www.erilaistenoppijoidenliitto.fi/

Lait: 14.12.1998/986, 21.8.1998/630, 21.8.1998/631 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/haku/?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=ammatillinen+opetus&h=Hae+%E2%80%BA

Työkaluja opetukseen

Miten huomioida lukivaikeus opetustilanteessa:

1. Keskustele opiskelijan kanssa (mikä on opiskelijan omin tapa oppia)
2. Opeta opiskelutekniikkaa 
3. Muista moniaistikanavainen opetus (näkeminen, kuuleminen, tekeminen, näyttäminen)
4. Erilainen oppija tarvitsee usein lisäaikaa
5. Apuvälineet käyttöön
6. Huomioi iso fonttikoko (lyhyet rivit, kapeat palstat)
7.Tee taululle kirjoittaminen ja puhuminen eri aikaan (suun liikkeiden näkeminen)
8. Älä anna liikaa muistettavaa kerralla, pilko asiat pienempiin osiin
9. Anna mahdollisuus myös suullisiin tai osittain suullisiin tentteihin
10. Älä sakota lukivirheistä

Lähteet:

http://www.erilaistenoppijoidenliitto.fi/

Lukivaikeuksien tunnistaminen

Lukivaikeuksia on mahdollista selvittää eri tavoin. Lasten ja aikuisten tutkimuksissa käytetään eri testejä. Monissa ammatillisissa oppilaitoksissa kaikki ensimmäisen vuoden opiskelijat osallistuvat seulontatesteihin. Erilaisten oppijoiden liiton kautta saa tietoa lukitesteistä.

Tässä linkki pikalukitestiin:

http://www.lukihero.fi/lukitestaus/pikalukitesti/



Lähteet:

www.lukihairio.fi

Koulu menestymisen esteenä lukivaikeuksiselle opiskelijalle

Oppimisvaikeuksia esiintyy kaikilla koulutustasoilla aina perusopetuksesta yliopisto-opiskelijoihin asti. Oppimisvaikeus ei siis häviä opintojen edetessä, vaan sen kanssa on opittava elämään ja pohtimaan itselleen sopivia oppimistyylejä/menetelmiä. Teoksessa Nuorten oppimisvaikeudet Holopainen ja Savolainen toteaa, että oppimisvaikeudet ovat vahvasti yhteydessä koulumenestykseen ja erityisesti lukivaikeus on yhteydessä koulutusuran pituuteen (Korkeamäki 2014, 2). Ammatillisella puolella lukivaikeus on omien kokemusteni mukaan hyvinkin yleisesti esiintyvä oppimisvaikeus. Joka kolmannella ammattiopiston opiskelijalla on vuonna 2006 ollut lukemisen ja kirjoittamisen lisäselvityksen tarvetta. (Korkeamäki 2014, 3). Oppimisvaikeudet ovat siis arkipäivää ammatillisen koulutuksen puolella ja näihin oppimisen haasteisiin oppilaitosten tulisi tarttua heti opintojen alussa. Ja näin varmasti yleisellä tasolla toimitaan. Voiko siis koulu (tässä tapauksessa ammatillinen koulutus) olla oppimisen esteenä lukivaikeuksiselle opiskelijalle? Ja mikä on opiskelijan oma vastuu opiskelusta ja oppimisesta?

Johanna Korkeamäen mukaan kielteiset oppimiskokekukset voivat vaikuttaa koulumenestykseen enemmän kuin varsinaiset oppimisvaikeudet. Tutkimuksissa korostetaankin nykyään nuorilla ja aikuisilla itsetuntemuksen, sinnikkyyden, motivaation ja sosiaalisen tuen merkitystä. (Korkeamäki, Nukari 2014, 13.) Myös Nurmen (2009) tutkimuksessa "Opettaja kouluhyvinvoinnin edistäjänä. Toisen asteen opettajat dialogisuutensa ja autenttisuutensa säätelijöinä" todetaan, että ammatillisen koulutuksen valmistuminen hidastuu ja keskeytymisiä tulee luku- ja kirjoittamisvaikeuksien lisäksi sosioekonomisisita syistä, tukijoiden puutteen, aikaisemman heikon koulumenestyksen ja heikon itsetunnon vuoksi. Nurmen mukaan opiskelija kannattaakin kohdata asiakkaana, jota palvellaan oppimisessa mahdollisimman hyvin tuen tarpeet huomioiden. Hän korostaa dialogisuuden ja yhteistyön merkitystä. (Piha 2011, 57) Pedagogista hyvinvointia tutkineet Leena Holopainen ja Kristiina Lappalaisen mukaan riittävä hyvinvointi onkin oppimisen edellytyksenä. "Kun voidaan hyvin, opitaan. Kun opitaan, voidaan hyvin." (Piha 2011, 59.)


Tavallisessa ammatillisessa toisen asteen koulutuksessa on ollut jo pitkään erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden oppimisen tukemisen malleja. Näissä malleissa korostuu inkluusion merkitys. Opiskelijalla on mahdollisuus opiskella omassa ryhmässään vaikka hänellä olisikin oppimisen vaikeuksia. (Piha 2011, 60.) Lisäksi ammatillisella opettajalla on mahdolisuus käydä 60 op:n erityisopettajaopinnot, jotka antavat valmiuksia ja taitoja opettaa, ohjata ja tukea monenlaisia opiskelijoita. Ilnluusiivinen malli, jossa kaikki opiskelijat opiskelevat samoissa ryhmissä, on tasa-arvoistava ja demokraattinen. Opettajilla tulisikin olla niitä taitoja, joita ammatillisessa erityisopettajakoulutuksessa opiskellaan. Opettajalla on siis mahdollisuus toteuttaa opetustaan siten, että huomioi erityistä tukea tarvitsevat opiskelijat.

Ammatillisen koulutuksen erityisen tuen  malleista ja opettajan erityisopiskelijoiden huomioimisesta huolimatta kouluterveyskyselyssä  lukion ja ammattiopintojen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista 20% on kokenut, että eivät ole saaneet apua koulusta koulunkäynnin ja opiskelun vaikeuksiinsa.(2014)  Nurmen (2009) tutkimuksen mukaan opettajat kokivat usein avuttomuutta ja osaamattomuutta opetettettaessaan erityisesti silloin, kun he toimivat moniongelmaisten opiskelijoiden, huoltajien ja hoitavien viranomaisten kanssa. Nurmen mukaan opettajankoulutuksen tulisi antaa didaktisten taitojen ja oppiaineiden sisällöllisen hallinnan lisäksi kohtaamiseen liittyviä taitoja. (Piha 2011, 23-24). Tämä on varmasti yksi syy siihen, että ei ole osattu tukea opiskelijaa opintojen aikana. Olemme myös opettajina erilaisia. Osa haluaa pitää kiinni omasta opetusmenelmästään, eikä ymmärrä sitä, miksi joku ei voi oppia asiaa tällä tavalla. Tällöin opettaja voi olla koulumenestymisen esteenä, jos hän ei ole valmis käyttämään erilaisia menetelmiä oppimisen suhteen. Lisäksi omien kokemusteni kautta asiaa tarkastellen, voisin kysyä, tietävätkö opiskelijat saaneensa tukea opiskeluun? Opettajat suunnittelevat opetustaan peilaten opetettavaa ryhmää. Jos ryhmässä on useita dyslektikoita, niin silloin opetusmenetelmät valitaan ryhmän tarpeiden mukaan. Enemmän vierailuja ja vähemmän kirjoitetun tekstin lukemista tai kirjoittamista. Opiskelija ei tällöin välttämättä tule ajatelleeksi, että opetuksessa on jo otettu hänen tarpeensa huomioon. Lisäksi motivaatio opiskeluun on erittäin tärkeässä asemassa koulumenestymisen suhteen. Oppimisvaikeuden taakse voi helposti piiloutua ja jättää tekemättä tehtäviä tai pyytää niihin helpotusta. Yksi esimerkki tulee mieleeni, jossa opiskelija ei meinannut päästä anatomian tenttiä läpi. Hänellä oli vaikea lukivaikeus. Kahden yrityskerran jälkeen hän kysyi minulta, että tarjoanko pullakahvit, jos hän pääsee tentistä läpi. Sanoin, että jos kerran pullakahvi saa sinut motivoitumaan opiskelusta, niin ehdottomasti voin tarjota. Ja kolmannella kerralla hän sitten meni tentistä läpi. Välillä onkin opettajana vaikea tietää, milloin kyse on oppimisvaikeudesta ja milloin motivoinnin puutteesta. Lukivaikeuden kanssa painivien opiskelijoiden kirjo on omien kokemusteni mukaan hyvin laaja. Osa opiskelijoista on kehittänyt itselleen loistavia ja toimivia oppimistapoja ja toiset taas saattavat piiloutua lukivaikeuden taakse. Lukivaikeus ei ole milläänlailla tekemisissä älykkyyden kanssa. Itse asiassa monet menestyneet oman alansa huippuosaajat voivat olla yhtä hyvin dyslektikoita. Omintakeiset oppimiskeinot voivat toimia yritysmaailmassa loistavina apuvälineinä. Tunnettuja menestyneitä dyslektikoita on mm. Ikean johtaja Ingvar Kamprad, Virgin brändistä tunnettu Richard Branson ja Hjallis Harkimo. (mtv.fi 2011)

Eli koulumenestys tai ehkä paremminkin oppiminen on siis usean toimijan summa. Oppimisvaikeudet ja tässä tapauksessa lukivaikeus on vain yksi tekijä muiden joukossa. Eli on mielestäni väärin ajatella, että yksi ominaisuus tiedon prosessoinnissa voisi olla esteenä oppimiselle. Siihen vaikuttavat niin opettajat, kaverit, perhe ja oma halu oppia uusia asioita. Uskoisinkin, että sosioemotionaaliset haasteet ovat suurempi este oppimiselle kuin oppimisvaikeudet.

LÄHTEET:

Korkeamäki Johanna. 2014. Nuorten oppimisvaikeudet. Kuntoutussäätiö, tutkimus ja kehittäminen. http://www.oppimisvaikeus.fi/doc/Koulutuksen_materiaalit/Nuorten-oppimisvaikeudet-OPH1.pdf
Korkeamäki Johanna, Nukari Johanna 2014. Nuorten ja aikuisten oppimisvaikeudet. Moniammatillinen ohjaus ja tuki. Kuntoutussäätiö.  http://www.kuntoutussaatio.fi/files/1879/moniammatillinen-ohjaus-ja-tuki.pdf
Piha Leena (toim.). 2011. Opiskelijalle hyvä tulevaisuus - sopivasti eri tavalla. Hämeen ammattikorkeakoulu. HAMKin e-julkaisuja 16/2011. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/96225/opiskelijalle_hyva.pdf?sequence=1

Mtv.fi http://www.mtv.fi/viihde/muut/artikkeli/lukihairio-on-yleinen-vaiva-myos-julkkiksilla/2988938

Tehtävä lukivaikeudet

Kun oppiminen ei suju

Video käsittelee oppimisvaikeuksia. Tietoa siis myös lukivaikeudesta. http://areena.yle.fi/1-1992758