Lukivaikeus ja kohtaaminen

Lukivaikeus

Tutustuin erilaisiin kirjoihin, mietin omakohtaisia kokemuksia sekä niitä lapsia ja nuoria, joiden kanssa olen työskennellyt. Lähdin miettimään lukivaikeutta ja sen syitä, häiriökäyttäytymistä ja sen ennalta ehkäisyä päätyen tärkeään seikkaan, kohtaamiseen. Miten tämä polku, siitä lyhyesti seuraavassa.

Lukivaikeus ja sen syyt

Lukivaikeutta ja kielenkehittymistä on tutkittu paljon. Tutkimuskohteena nämä ovatkin tärkeitä, jotta voitaisiin paremmin ymmärtää taustoja ja löytää mahdollisia keinoja ennalta ehkäistä lukivaikeuden syntyä. Kaiken kaikkiaan puhutun kielen ymmärtäminen ja tuottaminen on pitkä ja monisäikeinen tapahtumaketju. Tämän lisäksi lukemisen ja kirjoittamisen oppiminen on monimutkainen prosessi, jota voi vaikeuttaa erilaiset syyt. Tällaisia syitä voi löytyä ympäristöstä, perimästä, kognitiivisista taidoista tai niiden puutteellisuudesta yms.

Lukivaikeuden syyt voivat löytyä perimästä. Lähes 60 % lukivaikeuksista kärsivistä on voinut osoittaa lähisuvustaan jonkun, joka on myös kärsinyt lukivaikeuksista. Lapsen kyky tulla toimeen ja selviytyä elämässä eteenpäin riippuu lapsen perimästä ja ympäristöstä. Varsinaiset lukivaikeudet diagnosoidaan usein kouluiässä, oppilaan ollessa 8-9vuotias. Tärkeimpänä havainnoinnin kohteena tässä iässä on tulokseton oppiminen huolimatta kirjoittamisen ja lukemaan oppimisen opetuksesta. Numminen-Sokka 2009, s.31.

Yhden määritelmän mukaan dysleksia eli lukivaikeus johtuu puutteellista fonologisesta prosessointikyvystä. Siksi se ilmenee erilaisina vaikeuksina kuten lukemisen ja (oikein)- kirjoitustaidoissa. (Lyytinen ym. 2002, 128.) Fonologisten koodien, representaatioden tehoton muodostuminen kuten äänteen ja kirjaimen yhteys, on tämän hypoteesin mukaisessa ajattelussa keskeinen ongelma, joka voi johtaa hitauteen ja epätarkkuuteen lukemisessa ja kirjoittamisessa (Lyytinen ym. 2002, 151). Tutkijoilla on kyseisen teoksen mukaan aiemmin ollut viitteitä siitä, että fonologisen tietoisuuden ongelmat voivat johtua kuulohavaintojen puutteista.

Yksi uusimmista tutkimuksista nosti esiin lapsena sairastettujen korvatulehduksien merkityksen kielenkehittymisessä. Tutkimuksessa viitataan kielen ja äänteiden eri tasojen kuulemiseen ja erityisesti eri äännetasojen erottamiseen, mikä tulehduksista kärsivillä lapsilla voi heikentää kielellistä kehittymistä ikätason vaatimuksien mukaisesti. Tämä voi osaltaan vaikeuttaa puheen ja siten myös lukemaan oppimista, mitkä ovat yhteydessä suomalaiseen äännepohjaiseen kirjaimistoon. http://yle.fi/uutiset/vaitos_varhaislapsuuden_korvatulehdukset_voivat_vaikuttaa_kielenkehitykseen/8883896

Lapsi, jolla on lukivaikeusriski, olisi hyvä motivoida kiinnostumaan kirjaimista, kirjoittamisen ja lukemisen erilaisista askareista leikin muodossa jo kolmevuotiaasta eteenpäin. Vanhempien myönteinen malli yleensäkin kirjoja ja lukemista kohtaan sekä lapselle ääneen lukeminen, edesauttavat lapsen luku- ja kirjoitustaidon kehittymistä. Lukivaikeus vaikuttaa usein lapsen ja nuoren itsetuntoon ja sen kehittymiseen. Pahimmillaan lukivaikeus vaikuttaa kaverisuhteiden kehittymiseen ja yllä pitämiseen, etenemiseen koulussa ja jatko-opiskeluissa ja sitä kautta voivat olla osana vaikuttamassa mahdolliseen syrjäytymiseen.  Aro (toim.)2004, s.66.

Näitä edellä mainittuja lukemaan oppimisen taitoja olen vaalinut ”haukan” lailla omien lasteni kohdalla. Ymmärrän kuinka tärkeää lukutaidon kehittäminen on. Kaikki peruskoulusta kotiin kannetut ”Lukupassit” ja muut pelit ja tehtävät ovat lukutaidon kehittämiseen kannustavia ja tärkeitä. Osalla lukivaikeuksia omaavalla henkilöllä on heikko sanavarasto vielä nuoruus- ja aikuisikäisenä, jonka syynä on vähäinen lukeminen ja siten sanavaraston kartuttaminen. Omassa työssäni kohtaan päivittäin nuoria, joilla on erilaisia oppimisvaikeuksia kuten lukivaikeus. Isossa ryhmässä tämä luo haasteen ajalle, miten kohdata nuori ja ohjata häntä oppimistehtävissä ilman, että nuori leimautuisi muiden opiskelijoiden silmissä.

Kohtaaminen

Lukivaikeusriskien omaavien lasten havaitsemiseen ammattitaitoisen henkilökunnan merkitys sekä jo neuvolassa että varhaiskasvatuksessa on erittäin tärkeää. Neuvola ja kasvatushenkilöstö voi osaltaan arvioida lapsen puheen ja kognitiivisten taitojen kehityksen edistymistä ja konsultoida siten tarvittaessa alan ammattilaisia. Näin saadaan ajoissa tarvittavan kohdennettua lapsen tarvitsema mm. tuki puheen ja sosiaalisten taitojen kehittymisessä. Ihanteellinen on tila, jossa jo päiväkodissa aloitettu seuranta ja tuki saadaan jatkumaan peruskoulun alaluokilla ja tarvittaessa siitä eteenpäin aina ammatillisiin opintoihin. Tärkeää jokaisessa vaiheessa on perheen ja kasvatuksesta ja opetuksesta vastaavien henkilöiden välinen yhteistyö, jonka keskiössä on lapsi/nuori.

Lukivaikeuksia on todettu olevan enemmän pojilla kuin tytöillä ja tämä näkyy esim. ammatillisissa oppilaitoksissa, mihin poikia hakeutuu opiskelemaan enemmän kuin tyttöjä. Ammatillisissa oppilaitoksissa on usein liian kiire pysähtyä kuulemaan ja kohtaamaan  nuorta. Monta kertaa tekemättömien tehtävien takana voi olla vaikeus ymmärtää asiakokonaisuuksia, tehtäväksi antoa tai tekstin lukemisen työläys. Nämä näkyvät meille opettajille ehkä ensin motivaation puutteena, vaikka syyt voivat liittyä lukivaikeuteen ja sen eriasteisiin. Hetkeen pysähtyminen ja kohtaaminen olisinkin erittäin tärkeää, kun työskennellään lasten ja nuorten kanssa. Tällä on myös ennalta ehkäisevä merkitys kun ajatellaan ammattioppilaitoksien opiskelevien keskeyttämisprosenttia.

Murrosikä ja itsensä etsiminen vertaamalla omia kykyjä ja mahdollisuuksia toisiin on nuorta hyvinkin haavoittavaa aikaa. Tässä vaiheessa jos nuori on yksinäinen, tai kukaan ei usko nuoreen ja tämän kykyihin tai edes huomaa häntä, voi nuori olla vaarassa syrjäytyä. Vielä jos kaiken ”kruunaa ” kokemukset kiusatuksi tulemisesta mahdollisten oppimisvaikeuksien tai puutteellisten vuorovaikutus- tai sosiaalisten taitojen takia. Opettajana, ohjaajana tai valmentajana nuoren kohdalla pysähtyminen ja kuunteleminen ovat erittäin tärkeitä kohtaamisen elementtejä. Niin sosiaalityön tuulahdukselta kuin tuo kuulostaakin!

Nuoren kohtaaminen ja hänen oppimiseen liittyvien haasteiden ymmärtäminen antaa paremmat mahdollisuudet tukea opiskelijaa oikeilla menetelmillä osaamistuloksiin pääsemiseksi. Oppilaitoksissa on tarjolla opiskelijoille erityistä tukea, mutta nuori, joka on valmistumassa tai valmistunut tarvitsee myös tukea. Työttömyys uhkaa, jollei osaa työpaikkaa hakea.

Työvalmentajan rooli on tärkeämpi juuri näiden nuorten ja työnhakijoiden kohdalla. Ilmoittautuessa työttömäksi lukivaikeuksista kärsivä nuori ei ehkä ymmärrä kaikkia lomakkeen täyttämiseen vaadittavien kohtia. Tai nuori ei huomaa tai halua kertoa/ kirjoittaa lomakkeelle mainintaan luki-tai oppimisvaikeuksista. Tämä olisi kuitenkin tärkeää siksi, että nuori saisi silloin kohdennetumpaa tukea työllistymiseensä. Digitaalisuuden kasvaessa sähköinen palveluneuvonta luovat omat haasteensa. Lukivaikeuksia omaava saattaa joutua pinnistelemään ensin tiedon haun, kysymyksen kirjoittamisen ja vastauksen ymmärtämisen kanssa. Oppilaitoksissa tulisikin lisätä tällaista työvalmennuksellista tukea valmistumassa oleville ja kantaa siten yhteiskunnallista vastuuta uusien ammattilaisten saattamisesta työelämään.


Lähteet:

Numminen, Heli – Sokka, Laura. Lapsellani on oppimisvaikeuksia. WS Bookwell Oy, Juva 2009. Lyytinen, Heikki- Ahonen, Timo- Korhonen, Tapio – Korkman, Marit- Riita, Tytti (toimituskunta) .Oppimisvaikeudet, neuropsykologinen näkökulma. WS Bookwell Oy, Juva 2002. Aro, Tuija (toimittanut) - Ahonen, Timo- Siiskonen, Tiina Sanat sekaisin. Kielelliset oppimisvaikeudet ja opetus kouluiässä. WS Bookwell Oy, Juva 2004.

Aro, Tuija (toimittanut) - Ahonen, Timo- Siiskonen, Tiina. Ymmärsinkö oikein? Kielelliset vaikeudet nuoruusiässä. WS Bookwell Oy, Juva 2007.